Moni muistaa tunteen, kun koulun tai töiden jälkeen avasi pöytätietokoneen ja pelasi pari kierrosta miinaharavaa tai pasianssia. Nämä yksinkertaiset yksinpelit viihdyttivät sukupolvia – ainakin siihen asti, kunnes jatkuva häviäminen alkoi harmittaa.
Vaikka pelit pohjautuvat hyvin yksinkertaisiin ideoihin, ne haastavat pelaajan yllättävän tehokkaasti. Tässä artikkelissa käydään läpi sekä miinaharavan että Klondike-pasianssin säännöt selkeästi, jotta myös aloittelija pääsee peleihin kunnolla kiinni.
Miinaharava – varo miinoja
Miinaharavassa tavoitteena on paljastaa kaikki ne ruudut, joiden alla ei ole miinaa. Peli päättyy heti, jos paljastat miinan.
Peliä pelataan ruudukolla, jonka koko ja miinojen määrä riippuvat valitusta vaikeustasosta. Mitä vaikeampi taso, sitä suurempi ruudukko ja sitä enemmän miinoja.
Miten miinaharavaa pelataan
Pelin alussa kaikki ruudut ovat peitettyjä. Ruutuja paljastetaan klikkaamalla niitä hiiren vasemmalla painikkeella.
Jos paljastat numeron, peli jatkuu. Jos paljastat miinan, peli päättyy.
Paljastettu numero kertoo, kuinka moneen miinaan kyseinen ruutu koskee. Ruutu voi koskea miinaan mihin tahansa suuntaan, myös viistoon.
Numeroiden lukeminen
Jos ruutu näyttää numeron kolme, sitä ympäröivistä kahdeksasta ruudusta tasan kolmen alla on miina.
Näitä vihjeitä yhdistelemällä voit päätellä, missä miinat sijaitsevat. Kun olet varma miinan paikasta, voit merkitä ruudun lipulla klikkaamalla sitä hiiren oikealla painikkeella.
Lippujen asettaminen ei ole pakollista voittamiseksi, mutta se auttaa välttämään vahinkoklikkauksia. Voitat pelin, kun kaikki miinattomat ruudut on paljastettu.
Miinaharava lyhyesti
| Tavoite | Paljasta kaikki miinattomat ruudut |
| Vasen klikkaus | Paljastaa ruudun |
| Oikea klikkaus | Merkitsee lipun (mahdollinen miina) |
| Numero ruudussa | Miinojen määrä naapuriruuduissa (myös viistoon) |
| Häviö | Miinan paljastaminen |
| Voitto | Kaikki miinattomat ruudut paljastettu |
Miinaharavan ja pasianssin erot
Sana pasianssi tarkoittaa yleisesti kaikkia yksin pelattavia korttipelejä. Tunnetuin niistä – ja samoilla vanhoilla tietokoneilla miinaharavan rinnalla ollut – on Klondike-pasianssi.
Molemmissa peleissä käytetään strategista päättelyä, mutta tunnelma on erilainen. Pasianssi on rauhallisempi: mikään ei ”räjähdä”, vaan peli yksinkertaisesti päättyy, kun mahdollisia siirtoja ei enää ole.
Klondike-pasianssin säännöt
Klondike on tunnetuin pasianssin muoto. Tavoitteena on koota kaikki kortit neljään peruspinoon (foundation) maittain, ässästä kuninkaaseen.
Peli pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita, niin tietokoneella kuin oikeilla korteilla.
Pelin valmistelu
Kortit sekoitetaan ja jaetaan seitsemään pinoon kuvapuoli alaspäin. Ensimmäisessä pinossa on yksi kortti, toisessa kaksi ja niin edelleen seitsemänteen asti.
Jokaisen pinon ylin kortti käännetään kuvapuoli ylöspäin. Loput kortit jäävät sivuun jakopakaksi (stock), josta nostetaan lisää pelin aikana.
Pinojen yläpuolelle jätetään tilaa neljälle peruspinolle.
Kaksi eri aluetta: pöytäpinot ja peruspinot
Klondikessa on kaksi erilaista rakennussääntöä, ja niiden sekoittaminen on yleisin aloittelijan virhe.
Pöytäpinot (seitsemän saraketta): kortit ladotaan laskevaan järjestykseen ja vuorotellen väriä – musta, punainen, musta, punainen. Esimerkiksi punaisen kympin päälle asetetaan musta yhdeksikkö.
Peruspinot (neljä pinoa): kortit kootaan maittain nousevaan järjestykseen, ässästä kuninkaaseen. Yhteen peruspinoon tulee siis vain yhtä maata, esimerkiksi pelkkiä hertan kortteja.
Korttien nostaminen jakopakasta
Kun sopivaa siirtoa ei löydy, nostat kortteja jakopakasta. Helpommassa versiossa nostetaan yksi kortti kerrallaan, vaikeammassa kolme.
Kolmen kortin versiossa käytettävissä on kerrallaan vain nostetun kolmikon päällimmäinen kortti, mikä tekee pelistä haastavamman.
Muista nämä yksityiskohdat
Peruspinojen kokoaminen alkaa aina ässästä. Et voi siirtää minkään maan kortteja peruspinoon ennen kuin sen maan ässä on paikallaan.
Tyhjentyneeseen pöytäpinoon saa asettaa vain kuninkaan (tai kuninkaalla alkavan sarjan).
Kannattaa edetä harkiten: kaikkia sopivia kortteja ei aina kannata siirtää heti peruspinoon, sillä niitä voi tarvita pöytäpinojen järjestelyyn.
Pelin voittaminen
Klondike on voitettu, kun kaikki neljä maata on koottu peruspinoihin ässästä kuninkaaseen. Peli päättyy tappioon, jos mahdollisia siirtoja ei enää ole jäljellä.
Kehitä itseäsi pelien avulla
Miinaharava ja Klondike-pasianssi tulivat monelle tutuiksi vanhan tietokoneen kautta, mutta ne ovat yhä innostavia ja mieltä harjoittavia.
Molemmat kehittävät kärsivällisyyttä ja strategista päättelyä. Seuraavan kerran vapaahetkellä kannattaa siis palata näiden klassikoiden pariin – joko tietokoneella tai oikeilla korteilla.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on miinaharavan tavoite?
Tavoitteena on paljastaa kaikki ruudut, joiden alla ei ole miinaa. Miinojen liputtaminen on vapaaehtoista, mutta se auttaa välttämään vahinkoja.
Mitä ruudun numero tarkoittaa miinaharavassa?
Numero kertoo, kuinka monta miinaa on kyseistä ruutua ympäröivissä ruuduissa. Se laskee myös viistoon olevat ruudut, eli enintään kahdeksan naapuria.
Miten Klondike-pasianssin peruspinot kootaan?
Peruspinot kootaan maittain nousevaan järjestykseen ässästä kuninkaaseen. Yhteen peruspinoon tulee vain yhtä maata.
Miten pöytäpinot eroavat peruspinoista?
Pöytäpinoissa kortit ladotaan laskevaan järjestykseen ja väriä vuorotellen (musta–punainen). Peruspinoissa taas kootaan yhtä maata nousevassa järjestyksessä.
Mitä tyhjään pöytäpinoon saa asettaa?
Tyhjentyneeseen sarakkeeseen saa asettaa vain kuninkaan tai kuninkaalla alkavan korttisarjan.
Voiko pasianssin aina voittaa?
Ei. Osa jaoista jää väistämättä umpikujaan, eikä kaikkia pelejä voi voittaa. Hyvillä siirroilla voittomahdollisuuksia voi kuitenkin parantaa.